Ajankohtaisissa asioissa valtuutetut saivat terveiset kahdelta kaupungin omalta yhtiöltään.
Keravan energia – isoja investointeja, lupaus maltillisista korotuksista
Keravan Energia -konsernia ollaan järjestelemässä uudelleen: emoyhtiönä Keravan Energia ja tytäryhtiöinä Keravan Energia Sähköverkko, Sipoon Energia Sähköverkko ja Keravan Lämpövoima.
Yhtiön talous on tällä hetkellä kohtuullisen vahva, käyttökate noin 10 miljoonaa. Elinvoiman kannalta ratkaisevaa on, että pystymme tekemään puhtaan siirtymän investointeja – eli viemään energiantuotantoa pois polttamisesta kohti puhtaampia ratkaisuja. Syyt ovat sekä ympäristöllisiä että hyvin käytännöllisiä: mitä vähemmän olemme kiinni polttoaineista, sitä vakaampaa hinnoittelua voimme tarjota asiakkaille jatkossa.
Suurimmat tulevat investoinnit liittyvät sähköverkkoihin ja siihen, että verkko kestää esimerkiksi datakeskusten kasvavan tarpeen. Vastuullisuustyö on rahoittajien mielestä hyvin hoidettu, ja se on edellytys sille, että yhtiö ylipäätään pärjää markkinoilla. Tällä hetkellä 85 % energiasta tuotetaan uusiutuvilla, ja konserni on hiilinegatiivinen – vaikkakin vielä “hyvin, hyvin pienesti”, kuten todettiin.
Sähkön hinnassa on tulevina vuosina nousupainetta sekä Keravalla että Sipoossa, mutta lupauksena on, että korotukset pysyvät kilpailijoita maltillisempina.
Ydinvoimasta todettiin, että Keravan Energia ei tee ydinvoimapäätöksiä ilman valtuuston suostumusta. Teknologian kehitystä täytyy kuitenkin seurata, jos halutaan olla tulevaisuuden energiamarkkinalla mukana.
Kysyimme myös hukkalämmön hyödyntämisestä esimerkiksi kenttien lämmitykseen. Vastaus: periaatteessa kyllä, ja idea on kiinnostava – hukkalämmön talteenottoa kehitetään, mutta kausivaihtelut tekevät siitä haastavaa.
Nikkarinkruunu – keravan kohtuuhintaisen asumisen selkäranka
Nikkarinkruunu esitteli tilannettaan keskellä Suomen pahinta asuntorakentamisen lamaa vuosikymmeniin. Valtion Ara-järjestelmä on purettu ja asuntorahasto sulautettu budjettiin, samalla kun vapaarahoitteisen rakentamisen rahoitusmekanismeja on vaikeutettu.
Tässä ympäristössä kunnallinen vuokrataloyhtiö on tärkeä turva. Nikkarinkruunu ei kilpaile vuokralaisista lahjakorteilla, vaan yhteisöllisyydellä ja tuella – erityisesti erityisasumisen ja asunnottomuuden rajapinnassa. Kohtuuhintainen asuminen on myös elinvoimakysymys: ilman sitä tänne ei saada yrityksiä ja työntekijöitä.
Muutama fakta Nikkarinkruunusta:
toiminta alkanut 1993
52 kiinteistöä, 46 asukastoimikuntaa
14 työntekijää
käyttöaste n. 94 %, vaihtuvuus n. 14 %
noin 10 % keravalaisista asuu Nikkarinkruunun asunnossa
velat 96,4 M€, tase 101,3 M€
keskimääräinen vuokra noin 14,24 €/m², sama sekä tuetuissa että muissa asunnoissa
Asiakastyytyväisyys on korkea: keskiarvo 4,07 ja NPS 42, kun muilla vuokrataloyhtiöillä se on keskimäärin 21. Palveluhalukkuus ja henkilöstön ystävällisyys ovat lähes täysiä vitosia.
Asumisneuvonnalla on iso rooli: Nikkarinkruunussa puututaan maksamattomiin vuokriin kahden viikon kohdalla ja tehdään jopa vuoden mittaisia maksusuunnitelmia. Tänä vuonna häätöjä on jouduttu toteuttamaan vain 3, kun Keravalla kokonaismäärä on 57. Samalla kuitenkin huolena on se, että syksyn aikana on alkanut tulla asiakkaita, jotka eivät maksa ensimmäistäkään vuokraansa eivätkä halua neuvontaa – käräjöinti vie aikaa pois ennaltaehkäisevältä työltä.
Pienet asunnot ovat nyt halutuimpia, kun tukimuutokset ovat kohdistuneet niihin. Nikkarinkruunu on jakanut isompia asuntoja pienemmiksi ja kehittänyt kimppakoteja vastatakseen tarpeeseen.
Strategiatyö Nikkarinkruunun tulevasta roolista käynnistetään, ja se on tärkeää: tarvitsemme paikallisen, pitkäjänteisen asumisvision nyt, kun valtakunnallinen asuntopolitiikka on ajettu alas.
Kaupungin talous: budjetoitua heikommat verotulot + maankäyttömaksut + työttämyystilanteesta johtuvat sakot
Talousarvion toteutumisen seurannassa käytiin läpi tämän vuoden tilannetta: toimintakatteessa noin 1,3 M€ ylitys / kiinteistö- ja nettomyynti jäämässä -0,8 M€ tavoitteesta /
verotulot noin 3 M€ ennakoitua pienemmät / rahoituserät 0,207 M€ budjetoitua paremmat / vuosikate noin 5,8 M€ heikompi kuin talousarviossa
Suurin selittäjä on heikompi työllisyyskehitys, joka näkyy kunnallisverokertymässä: kunnallisvero n. 3,4 % ennustettua pienempi, yhteisövero n. 0,25 % pienempi, kiinteistövero ainoa plussa, n. +0,55 %
Lisäksi kaupungin lainakanta on kasvanut: 86,9 M€ → 114,9 M€. Tämä johtuu osin siitä, että Handelsbanken on vetäytynyt lainamarkkinoilta ja kaupunki on ottanut lainaa, jota siirretään tytäryhtiöille. Lainamäärä per asukas kasvaa, mutta konsernitasolla velkaa siirtyy pois yhtiöiden taseista kaupungille.
Vuoden 2025 talousarvion muutokset hyväksyttiin ilman keskustelua.
Veroprosentti vuodelle 2026
Tuloveroprosentti päätettiin nostaa 7,0 → 7,3 prosenttiin vuodelle 2026. Kiinteistöveroprosenteista päätettiin samalla pykälällä.
Vasemmiston kansanedustaja Pia Lohikoski muistutti, ettei veroprosentti vaikuta suoraan kunnan vetovoimaan.
– Nurmijärvi (vuoden 2026 veroprosentti 7,9) on suosittu, koska siellä on hyvät palvelut. Muistetaan meilläkin ne hyvät palvelut. Jos Killan koulu uudisrakennetaan, joudutaan varmasti tarkistamaan tilannetta tälläkin kaudella. Palveluiden polkeminen ei ole järkevää.
Valtuutettu Sanna Tenkasen (vas.) mielestä Keravan veronkorotus on maltillinen.
– Päätös on erittäin hyvä. Toki jos olisi haluttu hieman parantaa palveluita tai tekemään investointeja, joihin menee tuloveroprosentista tuottoja, korotus olisi voinut olla isompikin.
Vasemmiston valtuutetun Juhani Lohikosken mukaan suomalaiset haluavat maksaa veroja. Hänen mielestään rahan ohjaaminen kaupungin työntekijöiden palkankorotuksiin on järkevää.
– Kansantaloudessa esitetään yleisesti, että kun pieni ja keskituloisille annetaan rahaa, he ohjaavat sen kulutukseen, jolloin talous vahvistuu, Juhani Lohikoski kommentoi.
Vastaus valtuustoaloitteeseen: Asunnottomuus Keravalla
Valtuusto keskusteli valtuustoaloitteesta, joka koski Keravan toimia asunnottomuutta vastaan.
Vasemmalta tuotiin esiin, että Keravalla ei tällä hetkellä ole omaa ensisuojaa, ja keravalaisten pääsy Vantaan ensisuojaan on käytännössä vaikeaa esimerkiksi liikkumisongelmien vuoksi. Vastaus painottui kolmannen sektorin tekemään tärkeään työhön ja asumisneuvontaan, mutta kritiikissä toivottiin enemmän konkretiaa nimenomaan kaupungin omista toimista.
Asunnottomuuden ehkäisyä ja akuutteja palveluja katsotaan kokonaisuutena: kolmas sektori ei voi yksin kantaa vastuuta siitä, että kenelläkään ei ole yötä ilman kattoa.
Vastaus valtuustoaloitteeseen: ekologinen kompensaatio
Ekologisesta kompensaatiosta todettiin, että mallia ei vielä ole Keravalla käytössä, mutta aihe on hyvin ajankohtainen esimerkiksi datakeskushankkeiden yhteydessä.
Valtuutettu Juhani Lohikosken toiveena oli, että kompensaatiomalli nähtäisiin tulevaisuudessa järkevänä työkaluna luontokadon hillitsemiseen ja kytkettäisiin kaupungin luontoselvitykseen.
Vastaus valtuustoaloitteeseen: Lisää kasvillisuutta oppimisympäristöihin
Oppimisympäristöjen kasvillisuutta koskevassa aloitteessa nostettiin esiin, miten viherkasvit ja huonekasvit lisäävät hyvinvointia, tuovat hyviä mikrobeja sisätiloihin ja tukevat lasten luontosuhdetta.
Valtuutettu Iina Kivistö korosti, että kasvien hoitaminen tarjoaa konkreettista, rauhoittavaa tekemistä ja hyvän lähtökohdan opetukselle – ja kesäajan hoitoa voisi järjestää esimerkiksi nuorten kesätyönä.