Kaksi tuoretta Vasemmiston valtuutettua Anni Alatalo ja Iina Kivistö kertovat tunnelmia.
Kesäkuun valtuuston kokous oli kahdelle Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetulle uusi kokemus. Kysyimme Anni Alatalon ja Iina Kivistön fiiliksiä kokouksen jälkeen.
”Valtuustokokouksessa oli todella innostava ja yllättävän lämmin tunnelma. Käsiteltävät asiat olivat mielenkiintoisia, vaikka toki näin uudelle valtuutetulle vielä hieman vieraita: paljon työtä ja opittavaa tiedossa”, kommentoi Anni Alatalo.
”Alkuun oli fiilis kuin ois ollut teatterissa: tunnelmien, asetelmien, ’roolituksen’ ja käsikirjoituksen vuorosanoineen seuraamista. Kokouksen edetessä olin ilahtunut puolueiden välisestä ainakin ajoittaisesta konsensuksesta”, pohtii Iina Kivistö.
”Positiivisin yllätys oli valtuuston tunnelma: politiikkaa tehdään yhdessä luonnollisesti oman valtuustoryhmän kesken, mutta myös yli puoluerajojen, ihmisten kesken. Puheenvuorot olivat mielenkiintoisia ja jopa yllättäviä! Oli mukavaa, kuin vielä vieraat, mutta toivottavasti kohta tutut, ihmiset tulivat rohkeasti juttelemaan. Valtuustosta löytyi myös jo valmiiksi tuttuja ja tutun tuttuja, mikä on myös hauskaa”, iloitsee Anni Alatalo.
Mitkä asiat nousivat listalla kiinnostavimmiksi?
”Eniten minua kiinnostivat tänään Keravan kaavoituskatsaus, ja siellä esimerkiksi Skogsterin, Jokilaakson ja datakeskushankkeen kaava-asiat”, kertoo Anni Alatalo.
”Kiinnostava oli myös osallisuusohjelman vuorovaikutusraportti, jossa mietin nuorten tavoittamista osallisuuden suhteen sekä Keravan verkkosivujen toimivuutta osallisuuden kannalta sekä sitä, että osallisuudessa iso motivoiva tekijä on kuulla tuloksia myös niiden hankkeiden osalta, joihin ei ole itse osallistunut, tässä viestinnällä on iso rooli”, Alatalo muistuttaa.
”Asiat olivat kiinnostavia koko ajan. Olisi tehnyt mieli ottaa puheenvuoro osallisuusohjelmaan liittyen, mutta vielä jännitys lamaannutti. Se jäi vähän harmittamaan, kun ihan tolkkuakin sanottavaa olisi ollut. Olisin jatkanut keskustelua lasten ja perheiden osallisuudesta sekä sen toteuttamisen tavoista. Oli kuitenkin ihanaa huomata itsessä se sisällä kytevä palo vaikuttaa asioihin. Olla hyvis hyvisten puolella, antaa ääni niille keneltä harvemmin kysytään”, summaa Kivistö.
Mitä jatkossa?
”Olen todella motivoitunut tekemään vasemmistolaista politiikkaa, ja tietenkin niitä kuuluisia fiksuja päätöksiä ja kaikkien arkea ja elämää parantavia aloitteita keravalaisten hyväksi”, päättää Anni Alatalo.
”Ensi kerralla ei tarvitse enää käytännön asioita jännittää, kuten istumajärjestystä tai puheenvuoron pyytämisen logiikkaa tai sitä miten kokous etenee. Minulle tällainen kokoustaminen oli aivan uusi kokemus. Päiväkodin tiimipalavarit on vähän rennompia”, naurahtaa Kivistö.
”Lautakuntatyöskentelyä odotan innolla. Uskon sellaisessa kontekstissa, kun on vähän pienempi porukka ja agendat eivät ehkä ihan niin laajoja olevani elementissäni. Kun tulee tutummaksi, niin on helpompi päästää omat luovat luonnonvoimat liikkeelle”, lopettaa Kivistö.