Lähipalveluiden ajanvaraukset tukossa, hoitajia ei ole missään ja Keravan koululaiset lähetetään hoitoon pitkien matkojen taakse.
Tässä tilanteessa hallituksen sote-leikkaukset ovat järjetön ratkaisu.
Keravan ja Vantaan hyvinvointialueella on jo ennestään haasteita, ja jos Petteri Orpon hallitus saa linjansa läpi, luvassa on kylmää kyytiä Vantaan ja Keravan asukkaille. Hallitus ehdottaa 1,4 miljardin leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin hallituskauden aikana.
Vasemmistoliiton Antero Eerola, Pia Lohikoski ja Gashaw Bibani analysoivat, millaisia tilanteita he ovat nähneet toimiessaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa.
Leikkaukset voivat romuttaa koko sote-uudistuksen tavoitteen: sen piti vähentää eriarvoisuutta, pienentää hyvinvointieroja ja taata kaikille yhdenvertaiset palvelut. Nyt näyttää käyvän päinvastoin.
Hallituksen leikkaukset osuvat eniten kaikkein pienituloisimpiin suomalaisiin. Hyvätuloiset ja miljardien koronatukia saaneet yritykset eivät osallistu talouden korjaamiseen lainkaan. Kun samalla sekä työttömyysturvaa, asumistukea että sosiaali- ja terveysmenoja leikataan, yhteisvaikutus on kylmäävä, Antero Eerola sanoo.
Aluevaltuusto, jossa Eerola yhdessä 5 muun Vasemmistoliiton aluevaltuutetun kanssa istuu, päättää sote-alueen rahankäytöstä, mutta ei voi vaikuttaa rahoitukseen, jonka valtio antaa alueen käyttöön.
Mielessä kannattaa pitää 90-luvun laman opetukset, Gashaw ”Kaisa” Bibani sanoo. Hänen syntymävuonnaan eli 1987 syntyneet ovat lamasukupolvi, jonka lapsuudessa tehtiin rajuja leikkauksia lasten ja perheiden peruspalveluihin. ”Hallitus ei ymmärrä vaikutusta tulevaisuuteen. Elintason heikentämisellä on ylisukupolvisia vaikutuksia.” Jos perheen rahatilanne heikentyy leikkausten myötä, myös terveys voi heikentyä ja sosiaaliset ongelmat lisääntyä. Mikäli hyvinvointialueilla ei ole resursseja toteuttaa halvemmaksi tulevaa ehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa työtä, tarvitaan korjaavia, kalliimpia palveluita.
”Leikkauspolitiikka vie meidät syvemmälle kaninkoloon emmekä pääse siihen, että meillä olisi aidosti hyvä, toimiva, ennaltaehkäisevä terveydenhoitojärjestelmä.”
Keravalaiset ovat olleet huolissaan lähipalveluistaan alusta lähtien, ja osa huolista on käynyt toteen. ”Koululaisia on lähetetty hammaslääkäriin Keravalta Myyrmäkeen saakka. He eivät tietenkään voi matkustaa yksin, mikä tarkoittaa, että heidän huoltajansa joutuvat ottamaan töistä vapaata ja saattamaan heitä”, Pia Lohikoski sanoo.
”Siirtymää ei tehty fiksusti, vaikka sen piti olla turvallinen.” Hänen mukaansa kuntalaisille pitää tarjota laadukkaita palveluita lähellä kotia.
Politiikassa on kyse arvovalinnoista. Aluevaltuutetut sanovat, ettei ole kestävää tuoda yksityisiä sosiaali- ja sairausjättejä yhä vahvemmin mukaan tuottamaan sote-palveluita, kuten oikeistohallitus suunnittelee. Sen jälkeen kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kilpailutti ateriapalvelunsa yksityiselle toimijalle, laatu romahti, vaikka säästöjä ei tullut, Antero Eerola muistuttaa. Ikäihmisten jälkiruoka poistui, nakkeja sahattiin kahtia ja ruoan joukosta on löytynyt vierasesineitä.
”Samaan aikaan vanhuspalvelujohtajalle hankittiin uusi ökyluokan työsuhdeauto. On sekin arvovalinta”, Eerola sanoo.
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä puolustaa yhdenvertaisia palveluita tulevaisuudessakin.