Valtuutetut Alatalo ja Tenkanen haluavat vehreämmän keskustan.
He jättivät valtuustoaloitteen syyskuun kaupunginvaltuustossa asiasta.
Vehreys kuuluu keskustaan
Kerava on kasvanut ja rakentunut viime vuosikymmeninä nopeasti. Samalla erityisesti keskustasta on hävinnyt puustoa ja muuta vihreää. Muutoksen näkee konkreettisesti vertaamalla keskustan nykyisiä ilmakuvia 10 tai 20 vuoden takaisiin kuviin.
Juuri nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuuden Kerava näyttää. Kauppakaaren kävelykadun suunnittelukilpailun jälkeen käynnistyy alueen jatkosuunnittelu. Kun keskustaa uudistetaan vuosikymmeniksi eteenpäin, vehreyden pitää olla yksi suunnittelun lähtökohdista.
Yksi keino lisätä vihreää tiiviissä kaupungissa ovat mikrometsät. Niissä pienellekin alueelle istutetaan tiheästi erilaisia puita ja pensaita. Näin monikerroksista kasvillisuutta voidaan tuoda myös paikkoihin, joihin ei mahdu varsinaista puistoa.
Keravalla mikrometsistä on jo kokemusta. Kivisillan alueelle istutettiin vuonna 2023 Aalto-yliopiston ja CO-CARBON-tutkimushankkeen yhteydessä hiilimetsänen. Myös Keravan viherkaavan tavoitteena on monimuotoinen viherkaupunki sekä viherverkoston ja ekologisten yhteyksien vahvistaminen.
Mikrometsillä ei korvata olemassa olevia metsiä tai arvokkaita viheralueita. Niiden tehtävä on tuoda lisää luontoa rakennettuun ympäristöön esimerkiksi asfaltin, yksipuolisten nurmialueiden ja muun rakennetun kaupunkitilan lomaan.
Kaupunkivihreän merkitys korostuu myös sään ääri-ilmiöihin varautumisessa. Asfaltti, kiveykset ja rakennukset varastoivat lämpöä, ja vettä läpäisemättömät pinnat vaikeuttavat sadevesien imeytymistä. Puut ja muu kasvillisuus varjostavat ja viilentävät, pidättävät vettä sekä tarjoavat elinympäristöjä hyönteisille, linnuille ja muulle kaupunkiluonnolle. Mitä tiiviimmäksi kaupunkia rakennetaan, sitä tärkeämpää on varata tilaa myös luonnolle.
Sitowisen johtava suunnittelija Suvi Saastamoinen toteaa:
”Kaupunkivihreän lisääminen on tulevaisuuden kaupungeissa välttämätöntä, jotta ilmastonmuutoksen aiheuttamia ilmiöitä saadaan lievennettyä. Mikrometsissä nämä hyödyt moninkertaistuvat, kun pienelle alueelle voidaan lisätä monimuotoisesti kaupunkiluontoa ja vielä suhteellisen kustannustehokkaasti.”
Saastamoinen oli Kauppakaaren kävelykadun suunnittelukilpailun palkintolautakunnassa kilpailijoiden nimeämänä maisema-arkkitehtijäsenenä.
Kaupunkivihreän merkitys korostuu myös sään ääri-ilmiöihin varautumisessa. Asfaltti, kiveykset ja rakennukset varastoivat lämpöä, ja vettä läpäisemättömät pinnat vaikeuttavat sadevesien imeytymistä. Puut ja muu kasvillisuus varjostavat ja viilentävät, pidättävät vettä sekä tarjoavat elinympäristöjä hyönteisille, linnuille ja muulle kaupunkiluonnolle.
Kauppakaaren kävelykadun suunnittelukilpailun voittanut Sininen helminauha on hyvä lähtökohta alueen jatkosuunnittelulle. Kilpailussa nähtiin myös muita kiinnostavia ratkaisuja kaupunkivihreän lisäämiseksi, muun muassa mikrometsien tuominen keskelle kaupunkia.
Kilpailun voittanut ehdotus ei ole lopullinen suunnitelma, vaan ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Nyt on siksi hyvä hetki tarkastella, miten kävelykadulle voidaan tuoda lisää varjostavaa puustoa, monikerroksellista kasvillisuutta ja muuta kaupunkivihreää.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava lisää mikrometsiä ja muuta monilajista ja monikerroksellista kaupunkivihreää erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Kauppakaaren kävelykadun jatkosuunnittelussa tulee selvittää mahdollisuudet mikrometsille, varjostavalle puustolle ja muulle monikerrokselliselle kasvillisuudelle sekä hyödyntää kaupunkivihreää hulevesien hallinnassa.
Lisäksi esitämme, että kävelykadun suunnittelusta ja Keravan aiemmista mikrometsäkokeiluista saatuja kokemuksia hyödynnetään kaupunkivihreän lisäämisessä myös muualla Keravalla.
Keravalla 28.9.2026
Anni Alatalo,kaupunginvaltuutettu ja Sanna Tenkanen,kaupunginvaltuutettu.